Taustaa
YK:n ihmisoikeuksien julistus annettiin joulukuussa 1948. Taustalla vaikutti järkyttävä kokemus toisen maailmansodan ja erityisesti juutalaisten kansanmurhan eli Holokaustin kauhuista.
Ihmisoikeustyö on edelleen jatkuvasti tarpeellista. Maailmassa on kymmeniä maita, joissa tapahtuu vakavia ihmisoikeusrikkomuksia. Erityisen suuria ongelmia on monissa Lähi-idän, Afrikan ja Aasian maissa, mutta ihmisoikeuksien toteutumisessa löytyy suurempia ja pienempiä ongelmia kaikissa maailman valtioissa.
Ihmisoikeuksiin viittaaminen vetoaa voimakkaasti oikeudentuntoon, ja sillä on suurta poliittista painoarvoa. Ihmisoikeuksien rikkominen on vakava syytös, joka viestii tarpeesta tuomita ja mahdollisesti estää rikkomuksien jatkuminen. Tästä johtuen ihmisoikeustyötä voidaan myös käyttää väärin poliittisten tarkoitusperien saavuttamiseksi.
Vuonna 2001 Durbanissa pidetyssä rasismin vastaisessa konferensissa noin 3000 kansalaisjärjestöä päätti ottaa tavoitteekseen Israelin eristämisen täydellisesti ja totaalisesti siihen kohdistetuin sanktioin ja kauppasaarroin ja kaikkien yhteyksien katkaisemisen diplomaattisella, taloudellisella, sosiaalisella, koulutuksellisella, sotilaallisella ja humanitaarisen avun tasolla kaikkien maiden ja Israelin välillä.
Konferenssin jälkeen on perustettu kymmeniä kansalaisjärjestöjä, jotka ajavat yksinomaan Israelin boikotointia ja eristämistä. Niiden väitteet perustuvat useimmiten konfliktin toiselta osapuolelta kuultuihin varmentamattomiin tarinoihin ja vääristyneeseen tietoon. Samalla ne vaikenevat siitä nationalismin, antisemistismin ja islamismin motivoimasta väkivallasta, jolta Israel joutuu päivittäin suojelemaan kansalaisiaan.
Ihmisoikeustyön ja avustustoiminnan politisoituminen on suuri ongelma. Jos kritiikki kohdistuu yksipuolisesti maailman ainoaan juutalaisvaltioon ja samalla jätetään täysin huomiotta konfliktin muiden osapuolten ihmisoikeusrikkomukset, ihmisoikeustoiminta vääristyy. Viime vuosina myös kansainvälisten ihmisoikeuselinten toiminnassa on ajauduttu tilanteeseen, jossa Israelin tuomitseminen vie valtaosan ajasta. Muiden maailman maiden ihmisoikeustilannetta mitataan täysin eri standardein. Näiden ilmiöiden vanavedessä kaikkialla maailmassa on nähty antisemiittisen väkivallan lisääntyminen.
Todellisten ihmisoikeuksia loukkaavien hallintojen toimintaan puuttuminen on vaikeaa ja usein hengenvaarallista. Israeliin suuntautuva ihmisoikeusaktivismi on mahdollista pelkästään siksi, että toiminnan järjestäjät voivat luottaa vapaaehtoisten turvallisuuteen Israelin hallinnoimilla alueilla.
Toiminta ihmisoikeuksien ja rauhan edistämiseksi vaatii opiskelemista avoimin mielin sekä itsenäistä ajattelua. Sen täytyy myös perustua syvälliseen kiinnostukseen totuudesta. Tätä varten aloitettiin YAPS-ohjelma vuonna 2016.
YAPS-ohjelmaa isännöi European Coalition for Israel (ECI). Jaamme ECI:n vision, joka on tiivistetty lainaukseen YK:n päämajan seinästä New Yorkissa:
He takovat miekkansa auroiksi ja keihäänsä auranteriksi. Kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan. (Jesajan kirjasta)